Nike Air Max 97

Air Max 97

90-luvun loppu oli niin urheilun, muodin kuin viihteenkin näkökulmasta oikeaa kulta-aikaa. Nikellä alettiin suunnitella hyvässä vireessä jälleen uutta Air Max -mallia. Ensimmäiset Air Maxit olivat tulleet markkinoille kymmenen vuotta aiemmin, ja niiden jälkeen lanseeratut mallit olivat tehneet kengistä halutut myös juoksuyhteisön ulkopuolella. Air Maxit olivat nousseet sekä julkkisten että tavallisten tallaajien suosikkilenkkareiksi, ja odotukset kasvoivat jatkuvasti: suunnittelijoiden täytyi tuoda jokaiseen uuteen malliin jotain entistä vaikuttavampaa. Paineet kasvoivat, ja aiemmin Nikellä työskennelleiden ammattilaisten luovuuden kaivo alkoi olla tyhjä brändin korkeiden standardien edessä. Niinpä Nike palkkasi Christian Tresserin luomaan uuden version ikonisiksi nousseista Air Maxeista – näin syntyivät Nike Air Max 97:t.

Ennen Nike-pestiään Christian oli jo niittänyt mainetta jalkapallokenkien suunnittelijana. Hän hyppäsi brändin kelkkaan vuonna 1996. Ensimmäinen menestyksekäs yhteistyöprojekti oli Air Zoom GX, jonka pohjalta syntyivät Niken ensimmäiset täysin synteettiset kengät, Mercurialit. Tresser ehti myös liidata Air Zoom Spiridonien suunnittelua, ennen kuin ryhtyi hommiin Air Max 97:ien kanssa. Ennen työn aloittamista hän sai Nikeltä yksinkertaisen viestin: ”Nämä kengät tulevat määrittelemään koko urasi.” Ja niin ne totisesti tekivätkin.

Tresser suunnitteli Nike Air Max 97:t juoksulenkkareiksi. Niiden tärkein uusi innovaatio oli jo aiemmista malleista tutun näkyviin jätetyn Air-osion laajentaminen. 97:t olivat maailman ensimmäiset lenkkarit, joissa Air-yksikkö oli näkyvissä koko kengän pituudelta. Pehmusteosion erotti edellisistä malleista myös se, että kaikissa aiemmissa Air Maxeissa oli hyödynnetty jollain tapaa vaahtorakennetta, joka nyt jätettiin kokonaan pois. Tresser oli hyvin tarkka siitä, mitä materiaaleja kelpuutti Air Max 97:ihin. Uudet, kestävät mesh-paneelit tekivät kengistä entistäkin hengittävämmät. Heijastavien 3M-päällisosioiden yhtenäiseen, aaltomaiseen muotokieleen Tresser sai innoitusta veteen putoavan pisaran aiheuttamasta väreilystä. Samaa linjakkuutta toisti myös Niken näppärä uusi nauharakenne, jossa pujotusaukot oli piilotettu ensimmäistä kertaa kengän sisään niin, että pinta pysyi eheänä.

Ensimmäiset vuonna 1997 julkaistut Air Max 97:t hohtivat hopeisessa Metallic Silver -värissä, joka oli peruja Tresserin pyöräilyinnostuksesta. Moderneja maastopyöriä ihaillut suunnittelija halusi tuoda kenkiin kiiltävän titaanin ja muiden metallien sävyjä. Värimaailma osoitti kunniaa myös Tokion supernopeille luotijunille, joiden ansiosta AM97:t saivat osuvan lisänimen ”Silver Bullet”.

Yhdysside vallankumoukselliseen teknologiaan toi Air Max 97:ille runsaasti huomiota, ja maine vain kasvoi kahden merkittävän tapauksen myötä: ensinnäkin legendaariset olympiaurheilijat Michael Johnson ja Carl Lewis antoivat kengille hyväksyntänsä, ja toiseksi malli nousi nopeasti huippusuosituksi Italiassa. Lenkkareiden omaperäinen ulkoasu vetosi sekä alakulttuureihin että luksusbrändeihin, ja lanseerausta seuraavana vuonna kenkiä nähtiinkin jo Milanon catwalkeilla. Muotiväen arvostus siivitti 97:t suosion huipulle kautta maan. Italiassa kengät tunnetaan edelleen lempinimellä ”Le Silver”.

Mestariteoksen asemaan nousseet Nike Air Max 97:t kasvattivat nopeasti suosiotaan niin kotimaassaan Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Malli onnistui olemaan yhtä aikaa sekä retrohenkinen että futuristinen, ja lisäksi suorituskyky ja tyyli olivat niissä ennennäkemättömässä tasapainossa. Ei siis mikään ihme, että Air Max 97:ista tuli yksi ikonisimmista merkkipaaluista Niken sneaker-historiassa.